Pakkasta

http://www.lapinkansa.fi/Lappi/1194773809222/artikkeli/lampotila+sallan+naruskassa+-24.html
Viime yönä oli pakkasta viisitoista astetta täällä Tornion suunnalla, joten oli aika kylmää. Pikkuhiljaa totutellaan tähän kylmyyteen. Päivisin on aurinkoista. Jatkuisipa samanlaisena eikä alkaisi satamaan vettä. Kissakin tulee vinhaa vauhtia sisälle. Oli ollut aamulla muutaman tunnin omilla reissuillaan.

Säikäytin muuten kissan toissa iltana Se loikoili kaikessa rauhassa vuoteessa ja aloin kuuntelemaan toisen kissan naukumista koneeltani ja neiti säikähti sitä. Mies oli ärtynyt eikä meinannut saada kissaa rauhoittumaan millään. Kissa katseli vain konettani ja varmaanki ajatteli että nyt on tullut joku sen reviirille.

Kolme neljästä pojastani; yksi vaimonsa kanssa, oli viime viikonloppuna käymässä täällä. He kävivät myös enoni hautajaisissa. Saunottiin, pelattiin Trivialia ja nautittiin yhdessäolosta. Taas meneekin aika ennekuin ollaan yhdessä koolla. Toivottavasti tulevat käymään, kun äitini täyttää 85-vuotta joulukuussa.

Hautajaisten aikana näki useita serkkuja ja aloimme suunnittelemaan ensi kesäksi tapaamista täällä kotikylälläni. Tulee muuten aina tavattua vain surullisissa merkeissa. Päätimme että sinne voivat tulla kaikki jotka pääsevat; ikään katsomatta.

Hyvää viikonloppua

Ikävää

Muutto
On mennyt tovi siitä kun viimeksi kirjoittelin; aika menee niin nopeasti.
Lokakuu alkaa pojan muutolla Etelä-Suomeen ja mullahan tulee heti ikävä häntä. Mutta työn perässä on mentävä; kyllähän miekin sen ymmärrän. Pojan kummityttö sanoi hänelle, että milloin hän voi tulla käymään vierailulla, sillä hän ei haluaisi, että poikani muuttaa. Pienelle tytölle se on käsittämätön asia. Toivottavasti joskus voi käydä hänen luonaan. Nyt sitten odotellaan huomiseen, että saa tiedon siitä, miten matka meni. Nyt kun on hirvenmetsästysaika ja pimeä ilta edessä. Tietenkin sitä on huolissaan.

Surua
Rakas enoni nukkui ikiuneen. Hän oli sairastellut monia vuosia. Siltikin vaikka tiesi, että hänen lähtönsä on lähellä, se tuntuu vaikealta. Tekemisissä oltiin päivittäin ja usein nähtiin toisiamme. Hän on kuulunut elämääni kiinteästi lapsuudesta saakka. Eräässä runossa kirjoitetaan, että jäi muistoksi silmien loiste ja aurinkoinen hymy. Se on totta enoni kohdalla. Hänellä silmät loistivat iloisesti ja hänen hymynsä oli tarttuva. Odotellaan vain, koska saamme jättää viimeiset hyvästit hänelle.

Lokakuu
Se alkoi täällä pohjoisessa sateilla. Mie en vain totu tähän ollenkaan. Saatta olla, että edellisillä asioilla on jotain tekemistä sen kanssa. Tulisi edes yksikään aurinkoinen päivä, että saa käydä poimimassa puolukoita.

Tuntuu siltä ettei jaksa enempää kirjoitella. Ajatukset eivät pysy kasassa.

Syksyn jatkoja